Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2010

Kurkistusviestinnän lyhyt oppimäärä

Mikä ihmeen kurkistusviestintä? Termin äiti on Anne Rongas, jonka kanssa viestin taannoin Google Buzzista.

Sosiaalinen media eri sovelluksineen herättää usein ihmisissä ahdistusta. Miten ehdin seuraamaan Twitteriä, Facebookiin, Buzziin,  lukemaan blogeja, puhumattakaan kirjoittamisesta?

Annan kaksi neuvoa.

  1. Tutustu sovelluksiin, joilla voit viestiä keskitetysti. Kokeile esimerkiksi HootsuiteaPingiä ja Friendfeediä .
  2. Relaa!!! Esimerkiksi Twitterissä liikkuu vuorokaudessa noin 20 000 kirjan verran tekstiä. Et voi millään lukea kaikkia viestejä, joten älä edes yritä. Opettele kurkistusviestintää ja luota siihen, että jos viesti on megatärkeä, verkostosi pitää huolen siitä, että se leviää eri sovelluksissa ja todennäköisesti löytää tiensä myös sinun eteesi.

Kurkistusviestintä on osa arjen sosiaalisen median taitoja. Kurkistamista viestivirtaan, hetken rupattelua siellä ja täällä. Näitä pistäytymisiä sorinapilveen mahtuu arkeen joskus enemmän joskus vähemmän. Ne eivät ole aikataulutettuja, etukäteen suunniteltuja kalenterimerkintöjä. Kurkistusviestintä ei ole suorittamista. Se on asenne ja elämäntapa.

Mobiili netin käyttö mahdollistaa aktiivisen kurkistusviestinnän. Olet autossa odottamassa lapsesi harkkojen päättymistä, odotat vuoroasi jossain, istut bussissa, jne. Mainoita hetkiä kurkistusviestintään!

Jotta kurkistusviestintä olisi mielekästä, tarvitset hyvän verkoston. Verkoston kasvattamisessa kannattaa alussa edetä maltillisesti, määrä ei korvaa laatua. Itse en automaattisesti seuraa ihmisiä/yrityksiä takaisin esimerkiksi Twitterissä. Kun  saan viestin uudesta seuraajasta, kurkkaan hänen viimeisimpiä viestejään ja sitten päätän seuraanko häntä. Jos joltain suunnalta alkaa tulla spammia muistuttavia jankkaavia mainosviestejä, loppuu seuraaminen vikkelään.

Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa jaetaan ihmiset monesti internet-sukupolveen ja tv-sukupolveen tai diginatiiveihin, -maahanmuuttajiin ja -pakolaisiin. Ikä ei tässä kuitenkaan ole niin määräävä tekijä kuin yleisesti luullaan. Viimeisimpien lukujen valossa, sosiaalisessa mediassa pyörii eniten 35 – 44-vuotiaita. He elävät myös elämänsä kiirevuosia, jolloin on sovitettava yhteenä työ, perhe ja vähäinen vapaa-aika. Sosiaalinen media tarjoaa luontevan mahdollisuuden pitää yhteyttä ystäviin ja kasvattaa ammatillista verkostoa.

Sosiaalisesta mediasta voi kuitenkin tulla uusi stressitekijä jos statuspäivityksistä tulee itseisarvo ja peukutus/retwiittaus mittaa päivän onnistumista.

Kurkistusviestintä antaa mahdollisuuden rupatella tuttujen ja tuntemattomien kanssa, tilaisuuden saada uutta näkökulmaa ja perspektiiviä asioihin. Se on paikasta vapaata ajassa elämistä, virrassa kelluntaa ja satunnaisia kohtaamisia.  Kurkista, rupattele ja löydä uusia ulottuvuuksia elämääsi!

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Matkalla oppimisen tulevaisuuteen

Vau! Eilen oli upea päivä. Aamulla löysin Opeblogista linkin sivulle, jossa on paljon hyviä sosiaalisen median opasvideoita.  Kielten opettajille on vielä erikseen iso kasa videoita tällä sivulla. Tammikuussa haikailin täällä blogissa, että järjestäisipä joku HTML-kurssin aloitteleville aloittajille 🙂 Etsivä löytää, tosin ei järjestettyä kurssia, mutta tarpeeksi yksinkertaisen videon, jolla pääsee ei-koskaan-ohjelmointia-kiitos (!) ihminenkin alkuun. Russel Stannard on tehnyt todella perusteista lähtevän erittäin selkeän videon. Aamuni alkoi siis yllättäen HTML:n opiskelulla.

Piristyneenä löydöstäni ja siitä, että ymmärsin ja opin noin salatieteeksi luulemaani asiaa, aloin etsiä lisää hyvää itseopiskelumateriaalia.  Tämä sivusto vaikutti lupaavalta, samoin tämä. Sitten älysin, että App storesta löytyisi varmaan jotain iPhonelle tehtyä materiaalia. Tämä Scott Gillin  HTML reference vaikutti minusta parhaalta. Hintakin oli ihan kohtuullinen eli 0,79 euroa.  Nyt voin oppia lisää aiheesta vaikka matkalla mökille.

Illalla vilkuilin Twitteriä ja huomasin, että TEDxNYED eli  teknologian, median ja oppimisen tulevaisuuden konferenssi New Yorkissa oli alkamassa suorana lähetyksenä Livestreamin kautta. Mikäli tämä loistava konferenssi meni sivu suun, tässä linkki Facebookissa jatkuviin teemakeskusteluihin. Oletettavasti tapahtumasta julkaistaan myös videoita, jota löytyvät ajallaan Facebookista.

Livestream toimi ihan kelvollisesti ja sekä paikalla olijat että me etäosallistujat twiittasimme ahkerasti loistavista puheenvuoroista. David Wiley piti hyvän puheenvuoron avoimmuudesta. ” Koulutus on suhde, joka rakentuu jakamiselle. Mitä avoimempia olemme, sitä paremmaksi koulutus kehittyy.” totesi David Wiley.  Hyvä esimerkki käytännön avoimuudesta  on  Neeru Khoslan CK-12 säätiö, jonka aloitteesta on syntynyt flexbook. Säätiöllä on erityisesti luonnontieteistä valmiiksi tehtyjä flexbook-kirjoja, joita voi työstää eteenpäin. Opettajat voivat myös tehdä oman kirjansa Flexbook-työkaluilla.

Flexbook-konsepti kiinnosti, sillä olin päivällä vastannut ELMA-kyselyyn. ELMA on selvitys  (e)oppimissisältöjen liiketoimintamalleista. Selvityksen kimpussa painivat Anne Rongas ja Kari A. Hintikka. Vinkkasin Flexbookeista Annelle vielä illalla Facebookissa.

Aihe on muutenkin ajankohtainen. Ilmoittauduin viime viikolla eOppimiskeskuksen järjestämään foorumiin avoimen sisällön haaste toimintaympäristön murroksessa. Mikäli et pääse foorumiin, mutta aihe kiinnostaa, ilmoittaudu erilliseen webinaariin, joka järjestetään 12.3. klo 12 – 13. Ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä. Lisää tietoa selvityksestä löydät myös opeblogista.

Mikäli ajattelet, että vietin kauniin päivän tietsikan ääressä, olet väärässä. Lauantaihin mahtui toki myös ulkoilua, siivousta, jne.  ELMA-kyselyynkin vastasin iPhonesta Jumbossa kun odotin shoppailevaa tytärtäni.

Kaiken kaikkiaan varsin hyödyllinen päivä ja toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä oppimisen tulevaisuudesta.

Oppilaitokset, kustantajat, oppimisalustojen suunnittelijat, opettajat, it-firmat, herätkää viimeistään nyt! Muutos on jo alkanut ja lähitulevaisuudessa lisätty todellisuus tarjoaa ihan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.

Kustantajat, vilkaiskaapa lisätty todellisuus linkin pp-esityksen neljättä sivua. Ennustan, että kun lapset ovat nähneet söpön Dibidogin hyppäävän kirjan sivulle ja tekevän voltteja ilmassa, ei tavallinen kirja ole enää kovin ihmeellinen.  Esimakua saa alla olevasta kuvasta, joka on otettu Lego-kaupassa, jossa hyödynnetään lisättyä todellisuutta.

Haastan erityisesti oppikirjojen kustantajat miettimään miten tätä teknologiaa tullaan hyödyntämään (ja suht sukkelaan) koulukirjoissa. Ellei näin käy, voi olla, että oppikirjoille avataan ihan oma museonsa lähiaikoina.

augmented reality with LEGO, originally uploaded by antjeverena.

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized