Millainen mielikuva sinulla on henkilöstä, joka toimii yrittäjänä 3 D-virtuaalimaailmassa? Diginatiivi? 20+ mies? Nörtti, jolle nettipelit ovat olleet äidinmaidon korvike?
Yllätys! Monet Second Lifen 3 D-virtuaalimaailman yrittäjistä ovatkin yli kolmekymppisiä naisia. Minulla oli viikonloppuna ilo tutustua yhteen heistä eli Yolanda Hirveen, Annika Keskinen in real life.
Yolanda Hirvi on yksi harvoista suomalaisista Second Life 3 D-virtuaalimaailmassa toimivista rakentajista. Hän kuuli kolmisen vuotta sitten Second Lifesta, loi avattaren ja lähti hakemaan ilmaista t-paitaa. Sillä tiellä hän on vieläkin, sillä erotuksella, että päivätyö kirjastossa on taakse jäänyttä elämää.
Yolanda ei siis ole diginatiivi, ei pitkän linjan it-alan ammattilainen ja ennen Second Lifea hän oli koukussa virkkaukseen. Nyt Yolanda maisemoi saaria, rakentaa, kalustaa ja opettaa miten hallinnoidaan tiluksia. Hän tekee tilauksesta kaikkea ”melkein antiikkisesta” arkusta kummitustaloon, siis virtuaalisesti. Äläkä ylläty jos sovittuun tapaamiseen saapuukin paikalle häntää iloisesti heilutteleva beagle, Second Lifessa kun avatar voi helposti muuttaa muotoaan.
Yolandan tarina on hyvä esimerkki sosiaalisen median tarjoamista aivan uusista poluista yrittäjyyteen. Yolandan tyyppisiä itseoppineita sosiaalisen median pioneereja on Suomessa yrittäjina vielä erittäin vähän. Kuitenkin esimerkiksi virtuaalimarkkinat kasvavat kovaa vauhtia. Miten ennakkoluulottomasti suhtaudumme uusiin yrittäjyyden polkuihin? Millaista on virtuaaliyrittäjän arkipäivä?
Yolanda kertoi työnsä olevan uppouttavaa. Projekteja tulee mietittyä myös yön tunteina ja viikonloppuisin, mutta yrittäjää työllistävät ihan arkiset paperiasiatkin. Asiakkaat ovat kansainvälistä porukka, toisaalta suomalaisia yrityksiä voisi olla paljon enemmänkin asiakkaina.
3 D-virtuaalimaailmoja ei osata vielä kovin laajasti käyttää myynnin, markkinoinnin tai suunnittelun tukena. Näkyvyyttä ovat hakeneet lähinnä suuret kansainväliset yritykset. Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse toimia kansainvälisillä markkinoilla hyödyntääkseen virtuaalimaailmoja.
Mitä virtuaalimaailmassa toimiminen sitten edellyttää? Laajakaistayhteys ja sopiva tietokone alkavat olla vakiovarusteena joka kodissa ja toimistossa. Alkuun pääsee luomalla itselleen avattaren. Liikkumiseen, kommunikointiin ja ulkonäön muokkaukseen liittyviä videoita ja ohjeita löytyy netistä. Myös koulutusta on tarjolla vaikka tämän blogin pitäjältä 🙂 .
Yrityksen kannalta on tietysti keskeistä miettiä hyötynäkökulmia. Onko virtuaalimaailma tapaamispaikka, käytetäänkö sitä esimerkiksi uusien tuotteiden mallintamiseen, esittelyyn tai koulutukseen? Kerran rakennettua 3 D-virtuaalisaarta voi käyttää monipuolisesti. Sinne voi viedä asiakkaita tai yhteistyökumppaneita ja vaikka kuvata esittelyvideoita. Suosituimpia saaria Second Lifessa ovat ne, joissa voi aktiivisesti kokeilla ja tehdä jotain. Tämä Youtube-video on kuvattu Yolandan Ylelle rakentamassa kummitustalossa.
3 D-virtuaalitiloja voisivat hyvin hyödyntää vaikkapa kotimaiset arkkitehti, rakennus-, sisustus- ja viheralan yritykset. Virtuaalimaailmassa kun esimerkiksi seinän, lattiapinnan tai puutarhan muokkaus käy näppärästi hiirtä klikkaamalla. Terveysvalistus tai lääkkeen vaikutuskin konkretisoituisi aivan eri tavalla sisään käveltävässä virtuaalisimulaatiossa.
Mitä virtuaalisaari rakennettuna sitten maksaa? Tietysti se riippuu siitä mitä halutaan tehdä, mutta hyvään alkuun pääsee alle 10 000 euron sijoituksella. Noin samalla hinnalla saa esimerkiksi puolen sivun Hesarin ilmoituksen tai 30 sekunnin spotin Salkkareihin. Miten paljon enemmän käyttöä yrityksellä voisikaan olla omalla virtuaalisella esittelytilalla tai – saarella? Tässä makupaloja Second Lifesta.
Suomesta löytyy jo rakentamis-, streamaus-, suunnittelu- ja koulutusosaamista. 3 D-virtuaalimaailmat eivät enää ole pelkästään peliympäristöjä, niissä voi tehdä myös bisnestä. Olisiko suomalaisten yritysten aika herätä miettimään miten?
Mervi Mavendorf´s Blog 