Opettaminen yksityisasiasta yhteiseksi asiaksi

Bloggasin viikko sitten koulun päivittämisestä.  Kiitos kaikille teille, jotka kommentoitte joko blogissa, Twitterissä tai Facebookissa. Kaikki kommentit eivät liputtaneet uuden oppimisteknologian tai  yhteisöllisen oppimisen puolesta. Koettiin, että omassa päässä oleva tieto tai osaaminen on parasta pitää visusti itsellään, jakamalla se ikään kuin laimenisi ja arvo työntekijänä vähenisi.

Tosiasia on, että laitteet eivät ole koulun päivityksen ydin vaan ihmiset ja asenteet.  Koulussa opiskellaan edelleen oppiaineita, mitataan tietyn asian muistamista tietyllä hetkellä  ja arvioidaan yksilösuorituksia.  Pärjääkö näillä eväillä tulevaisuudessa?

EK:n Oivallus-hankkeen loppuraportti kehottaa kouluja valmentamaan rohkeita ja yhteistyötaitoisia kokeilijoita. Hankkeen päätösseminaarissa kuultiin Kirsi Juvan kooste aiheesta  millainen koulutus valmentaisi 2020-luvun töihin. Raportissa toistuvat verkosto-osaaminen, yhteistyötaidot ja moniosaajuus. Kirsi Juva toteaa esityksessään, että tarvitaan mahdollisuusajattelua, rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin ja vimmaista kokeilemista. Ei yksin vaan ryhmissä, kokemuksia ja asiantuntijuutta jakaen.

Tämä on juuri sitä koulun päivityksen ydintä. Uudet laitteet tai sovellukset eivät muuta mitään jos kulttuuri ei muutu. Opettajatkin ovat pääsääntöisesti yksilösuorittajia. Jokainen suunnittelee omat tuntinsa ja vetää ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Joskus tehdään projektitöitä, joissa on useampi opettaja, rinnakkaisluokka tai toinen luokka-aste mukana. Resurssiopettajien myötä, samassa luokassa voi olla kaksi opettajaa, mutta tämä on poikkeuksellista. Opettajien palkkausperuste on edelleen pidetty oppitunti ja kehittämisresurssit ovat niukat. Näin ollen tiimiopettajuus, yhteiskehittely ja laajemmat projektit ovat haaste.

Monesti sosiaalisen median koulutuksissa opettajat kysyvät mistä he ottavat ajan kaiken tämän uuden oppimiseen. Nykytilanteessa opettajat valmistelevat opetuksensa yksin. Kuitenkin maa on täynnä ihan samoja asioita opettavia kollegoja. Kynnys jakaa ”omaa” materiaalia netissä on yllättävän suuri. Jakamista tapahtuu harvoin edes saman koulun sisällä ja tämä koskee kaikkia kouluasteita.

Jakaminenkin perustuu yleensä vaihdantaan. Minä valmistelen tämän, tee sinä tuo ja sitten vaihdetaan päikseen. Todellinen muutos lähtee siitä, että tehdään aidosti yhdessä, jolloin jokainen tuo pöytään kokemuksensa ja osaamisensa. Yhdellä on vuosien opetuskokemus, toinen on sujuva netin käyttäjä, kolmannella on työelämäverkostoja, jne. kun työstämiseen otetaan vielä oppilaat mukaan, lopputuloksena on oppimisprosessi, jossa opitaan ja kehitetään sekä sisältöä että metataitoja.

Tämä on sitä aitoa koulun päivitystä, jossa jokaisen merkityksellinen osaaminen koituu yhteiseksi hyväksi. Kuten Kirsi Juva toteaa, opettaminen muutuu yksityisasiasta yhteiseksi asiaksi.

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

2 responses to “Opettaminen yksityisasiasta yhteiseksi asiaksi

  1. Kirjoitat todella tärkeistä asioista! Tärkeintä olisi saada aikaiseksi toimintakulttuurin muutos kouluissa. Luulen, että yksi edellytys muutokselle on opettajien tukeminen tässä muutoksessa. Tukeminen voisi olla koulutusta sosiaalisen median käyttämiseen oppimisen tukena, kannustaminen sen käyttöön ottamiseen opetuksessa (palkka- ja aikaresurssit), uusien tavoitteiden ja keinojen kirjaaminen opetussuunnitelmaan sekä työ ennakkoasenteiden muuttamiseksi (sosiaalinen media osaksi jokapäiväistä koulutyötä).

  2. Selkeästi näkyy, että yksinäisen opettajatyön kulttuurissa on pahoja puutteita, seurauksena uupuneita opettajia, motivaatiopulaa nuorisolla, kohtaamattomuutta työelämällä ja koulutusjärjestelmällä. On totta, että vainhoilla opeilla oppii, mutta on myös totta, että eivät ne kaikkieen riitä. Voi olla, että koetaan vielä peruskoulu-uudistusta vastaavaa myllerrystä lähitulevaisuudessa, kuka tietää.

    Joka tapauksessa liikkeellä on myös paljon hyvää henkeä, rakentavia verkostoja, taitavia opettajia ja tekijäihmisiä. ITK-päiviltä jäi mieleen toiveikas katse kohti tulevaa, jalat maassa, pää pilvissä. Hyvää povaa myös ilmapiiri, jota liikkuu kehittämis- ja tutkimustoiminnassa, kuten kaikkiaallisen oppimisen Koulu kaikkialla Helsingin yliopistolla http://blogs.helsinki.fi/oot-yksikko/koulukaikkialla/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s