Mobiililaitteiden viidakossa

Uusi iPad2 tuli perjantaina myyntiin Euroopassa ja Galaxy Tabin uudet mallitkin tulevat kauppoihin lähiaikoina. 2010 älypuhelinten osuus myynnistä oli 19 -22 %, riippuen tutkimuksesta ja kasvua vuodesta 2009  oli yli 70 %. Maailmalla ennustetaan, että mobiililaitteiden myynti peittoaa perinteisten PC-laitteiden myynnin 2011. Mihin suuntaan mobiililaitteet kehittyvät? Onko tulevaisuudessa vain S,M ja L-kokoisia älylaitteita, joissa on tai ei ole sim-korttia?  Tarvitaanko jatkossa edes sim-kortteja?

Etenkin tableteissa valikoima kasvaa ja Matti tai Maija Meikäläisellä menee äkkiä sormi suuhun, vaikka testejä ja vertailujakin löytyy.  Mitä teen tabletilla jos minulla on läppäri ja älypuhelin tai iPod?  Ostaakko Viewpad, Galaxy Tab, ZTE , Streak vai iPad2?  Nyt vai kohta? Jos vaikka uusi malli tulisi taas markkinoille… Onko nopeus valttia vai painottaakko saatavilla olevia sovelluksia? Riittääkö lähiverkossa toimiva wifi-malli vai maksaakko 3 G:stä?  Paljonko tarvitaan muistia? Korvaako tabletti puhelimen vai kannettavan, molemmat, vai ei kumpaakaan?

iPod ja iPad menevät puheissä helposti sekaisin. Laitteissa on eroja ja yhtäläisyyksiä. iPodista on eri versioita ja oppimisen näkökulmasta iPod Touch on kiinnostavin. Sen näyttö on saman kokoinen kuin iPhonen, muuten se on ohuempi ja kevyempi. Se on musiikkisoitin jos sitä käyttää musiikkisoittimena. Siihen saa noin samat sovellukset kuin iPhoneen ja siinä on mikrofoni ja kamera. Tosin kuvan ja videon laatu on parempi iPhonella. Nettiin iPodilla pääsee lähiverkossa.  iPadin näytön koko tekee siitä lukija/katsoja ystävällisemmän. iPadille on myös omia sovelluksia. Molemmilla laitteilla voi kirjoittaa, mutta kummallakaan en haluaisi tuottaa pidempiä tekstejä. Teknisiä eroja on toki liuta ja ne löytyvät Applen sivuilta.

Moni kuluttaja kokee olevansa eksyksissä mobiiliviidakossa, mutta helppoa ei ole oppilaitosten tai yritysten hankinnoista päättävillä it-asiantuntijoillakaan. Puolueeton tieto on kiven alla ja kokemuksia on vähän. Ja onko puolueetonta tietoa olemassakaan vai onko lopulta kyse eri ihmisten subjektiivisista kokemuksista eri tilanteissa? Jotkut meistä ovat enemmän, toiset vähemmän tietotekniikan mahdollisuuksista innostuvaa sorttia.

On toki eri asia ostaa yksittäinen laite kotikäyttöön kuin useita laitteita yritys tai oppilaitosympäristöön. Jos organisaatiossa painetaan jarrua ja todetaan, että ei hankita mitään, pulpahtaa jostain se edelläkävijä, joka osti laitteen jo viime vuonna ja on kaikessa hiljaisuudessa ehtinyt ladata siihen  puolet organisaation keskeisistä dokumenteista.

Jenkeissä, jossa tabletteja on ollut markkinoilla pidempään, on myös enemmän kokemusta oppilaitoskäytöstä. Jotkut koulupiirit ovat tulevana syksynä ostamassa tabletin jokaiselle oppivelvolliselle.  Kuten aina muutoksen edessä, mielipiteitä löytyy puolesta ja vastaan. Kilpailun kiristyessä valmistajat joutuvat miettimään myös edu-markkinoille kohdennettuja palveluja ja laitteiden hallinnointia. Applen vahvuus löytyy alati kasvavasta määrästä sovelluksia eri kouluasteille. Sitä mukaan kun oppikirjat muuttuvat vähitellen e-materiaaliksi, tabletit arkipäiväistyvät.

Entä miten tärkeitä ovat kamera, puhelin tai 3G?  Edessä ja takana olevat kamerat ovat näppäriä kommunikoinnin tukia käytettäessä Skypeä tai verkkokokousohjelmia. Jonkun satunnaisen kuvan saatan kuvitella ottavani, mutta tabletti ei ole minulle kameran korvike. Itse en koe saavani lisäarvoa siitä, että tabletillani olisi oma puhelinnumero ja 3 G:tä en tarvitse, koska älypuhelimellani voin jakaa verkon tabletille. Mikä sitten on tärkeää? Itse arvostan nopeutta, keveyttä, helppokäyttöisyyttä, sovelluksia ja korkealaatuista kosketusnäyttöä.

Oppilaitoskäyttöä ajatellen materiaalien synkronointi ja ylläpitoon liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Synkronoinnin haasteet katoavat ajan myötä kun siirrymme joustaviin pilvipalveluihin, mutta ylläpidon kysymykset täytyy ratkaista tavalla tai toisella. Tarvitaanko 3G: tä vai ei riippuu toimintaympäristöstä ja käyttötavoista. 3 G on yksi ratkaisu kouluille, joissa ei ole lähiverkkoa ja se mahdollistaa myös opetuksen jalkautumisen lähiympäristöön.

Mobiililaitteet kehittyvät vauhdilla. Voi olla, että meillä on parin vuoden sisällä tarjolla monitoimilaite, joka oikeasti korvaa kännykän, läppärin, tabletin ja musiikkisoittimen täydellisesti. Onko meillä sitä odotellessa varaa lyödä hanskat tiskiin ja todeta, että nyt ei kokeilla mitään? Ei,  mikäli haluamme jatkossakin sijoittua PISA ym. tutkimuksissa kärkisijoille, koulutusviennistä puhumattakaan.

Mobiililaitteiden viidakossa tarvitaan polkujen raivaajia. Yhteistyötä tekeviä yrityksiä, eri kouluasteiden oppilaitoksia ja rahoittajia, päätöksiä, kokeiluja, tutkimusta ja ennakkoluulottomia ihmisiä. Tarvitaan uusia pedagogisia avauksia, sillä toistaiseksi melkein kaikki suomalaiset mobiilioppimisen kokeilut ovat rajoittuneet tekstipohjaiseen kännykän käyttöön.

Jos verkostoituminen aiheen tiimoilta kiinnostaa, ota yhteyttä, nykäise hihasta ITK:ssa tai tule mobiiliin kesäkouluun.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s