Vapaus oppia

Koulu on perinteisesti ollut  paikka, jossa OPITAAN.  Opettajat ovat määritelleet oppimisympäristön ja mitanneet valitsemillaan tavoilla oppilaiden suoriutumista.  Se miten oppilas on suoriutunut tietyllä hetkellä tiettyillä mittareilla mitattuna, on määrännyt hänen arvosanansa.

Koululaitos on ollut tärkeä osa kulttuuriamme ja opettajat ovat olleet kulttuurin säilyttäjiä. Kulttuurin säilyttäminen on ollut hyvä asia, mutta maailma on muuttunut. Säilyttäminen ei enää riitä,  itse asiassa se on jossain tapauksessa jopa haitallista.

Tiedämme varmuudella, että pärjätäkseen tulevaisuudessa lasten ja nuorten tulee osata hakea, arvioida ja tulkita tietoa sekä seurata ja osallistua tiedon tuottamiseen netissä.  Työelämän näkökulmasta myös sosiaaliset verkkotaidot ovat tärkeitä. Opetetaanko meillä näitä taitoja aktiivisesti koulussa? Onko opettajilla näitä taitoja?

Tietoviikossa ollut artikkeli oli masentavaa luettavaa. Siinä todetaan muun muassa , että:

  • Vajaat 8 prosenttia opettajista on laittanut verkkoon oppimateriaalia oppilaille tai muille opettajille hyödynnettäviksi.
  • Alle 6 prosenttia hyödyntää työssään esimerkiksi blogia tai wikejä.
  • Koulussa 1,5 prosenttia oppilaista on käyttänyt videoneuvotteluteknologiaa.
  • Mobiiliteknologiaa oppimisessa on hyödyntänyt alle 3 prosenttia.

Olemme siis edelleen varsin tiukasti kiinni perinteisessä oppimisympäristössä, jossa luokkahuone, opettaja ja oppikirjat muodostavat oppimisen kolmiyhteyden.

Mikäli tämä jatkuu, koulumme eivät enää täytä tehtäväänsä. Ne eivät anna riittävästi eväitä tulevaisuutta varten, eivät opeta työelämän kannalta tärkeitä asioita, eivätkä motivoi lapsia ja nuoria oppimaan.

On väärin tämän päivän oppijoita kohtaan, että opettaja voi valita pitäytyvänsä vain perinteisessä oppimisympäristössä. On väärin, että opettajien ei edellytetä kouluttautuvan ja  kuntien satsaavan opettajien koulutukseen sekä langattomiin verkkoihin ja laitteisiin, jotka toisivat kaiken jo tuotetun tiedon oppijoiden ulottuville.

Oppijoilla tulee olla vapaus oppia tulevaisuutensa kannalta keskeisiä taitoja tämän päivän teknologiaa hyödyntäen. Niin kauan kuin tietotekniikka kouluissa tarkoittaa oppijan näkökulmasta paria atk-luokkaa, joiden kiinteät koneet palvelevat 500 – 600 oppijaa, olemme kaukana OKM:n asettamista tavoitteista.

On uskallettava kokeilla uudenlaisia ratkaisuja.  Viimeistään yläkoulussa on oppilaita, joilla on älykännykkä, iPod touch, läppäri tai tablettitietokone. Miksi näitä ei saa käyttää koulussa? Saahan koulussa käyttää omia suksia ja luistimiakin. Ne jopa vaaditaan. Omat lapseni eivät hiihdä vapaa-ajalla, joten joudun ostamaan sukset vain koulua varten.  Lukuvuoden aikana ei kovin montaa kertaa hiihdetä ja kasvavalle lapselle täytyy ostaa monot vähintään joka toinen vuosi.  iPod touch maksaa halvimmillaan 216 euroa eli noin kahden markettisuksipaketin verran, mutta sitä voisi käyttää huomattavasti useammin ja pidempään kuin suksia. Jos siis se olisi sallittua ja jos kouluissa olisi lähiverkko.

Mikä puolue lähtisi oikeasti edistämään vapautta oppia?

Advertisements

6 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

6 responses to “Vapaus oppia

  1. Nina Rantapuu

    Se on juurikin näin! On myös turhauttavaa, että jos valittaa koneiden ja langattoman verkon puutetta, niin helposti saa kuulla, että eivät ne koneet tee autuaaksi ja että olennaisempaa kuin koneiden määrä on se, mitä niillä tehdään. On varmaan totta, että on kouluja, joissa ne vähätkin koneet makaavat käyttämättä ja on tosiaan olennaista, mitä niillä tehdään, mutta ilman koneita on kyllä paha tehdä mitään. Olen omassa koulussani ilmoittanut, että voin sitoutua loppuelämäkseni olemaan tilaamatta ainoatakaan oppikirjaa, jos vastineeksi saan luokkaani oppilaiden käyttöön kannettavat tietokoneet ja langattoman verkon. En mitenkään halveksu oppikirjoja ja niillekin on kyllä käyttöä, mutta useinhan elämässä ei ihan kaikkea saa… 🙂 Saapa nähdä kuinka käy.

    Aivan kuten kirjoitit, turhauttavaa on myös se, että oppilaiden omia laitteita ei pystytä hyödyntämään. Toisaalta niiden varaan rakentaminenkin on sikäli vaarallista, että se kyllä lisää oppilaiden epätasa-arvoa. Vaikka monella tosiaan esimerkiksi älypuhelin on, niitä ei suinkaan ole kaikilla. Koulun tehtävä todellakin olisi taata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen nykyaikaisilla välineillä!

  2. mjansson

    Toivottavasti saat ne läppärit tai tabletit! Siitähän saisi hyvän hankkeen 😀 Monesti koulujen atk-luokkien koneet ovat lisäksi vanhoja ja hitaita. Me valitsimme omiin hankkeisiimme iPodit, koska ne sujahtavat helposti vaikka haalarien taskuun ja niihin saa hyviä suojakoteloita. Koulussa läppärit ja tabletit ovat hyvä ratkaisu.

    Minusta oppilaiden omia laitteita voisi alkaa hyödyntää, mutta kouluun tulisi saada laitteita, joita voisi lainata oppilaille, joilla ei ole omia (aivan kuten suksia ja luistimiakin). Nyt kun kukaan ei voi käyttää mitään koulussa, epätasa-arvo lisääntyy kun ne joilla on, käyttävät vapaa-aikana ja ne joilla ei ole, eivät voi käytää lainkaan. Heille ei kerry osaamispääomaa, jota kipeästi tarvitaan työelämässä.

    • Juha

      Vanha ja hidas ei estä tietokoneen hyväksi käyttöä opetuksessa.

      Ja mikä on hidas? Muistan, kun 80-luvulla minulla meni juuri sama käynnistäessäni tietokoneen ja kirjoittaessani ensimmäisen rivin WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelmaani kuin nykyään Wordillä 🙂

  3. Juha

    Luokkahuoneen, opettajan ja oppikirjan muodostamasta kolmiyhteydestä haluaisin kysyä, että mikä oppikirja? Olisikin jokin oppikirja käytössä, mutta kun ei, niin ei.

    Kun aloitat opettamisen, niin ensimmäiseksi joudut kirjailijaksi tekemään oppimateriaalia. Verkko-oppimateriaalin käyttö ei todellakaan poista tätä ongelmaa, mutta voit parhaassa tapauksessa siirtyä kirjoittamisesta toimituksen puolelle.

    Verkko on kyllä täynnä oppimateriaalia, mutta ilman oikeaa rakennetta ja annostelua oppilaalle se on yhtä tyhjän kanssa. Se on kuin opettajien nykyään suosimat monisteet, niitä on vaikea liittää mihinkään kokonaisuuteen ja ne rutistuvat repun pohjalle.

    Mielestäni myös sähköinen materiaalin pitäisi pystyä esittämään tutussa käyttöliittymässä, esim. kirjana. Tällöin materiaalilla on alku ja loppu, sisällysluettelo ja jokin juoni, eikä se ole vain hajanainen kokoelma nippelitietoa.

    • mjansson

      Alati lisääntyvän tiedon ja materiaalin jäsentely, tapahtuipa se sitten kirjan tai esim. wikin muodossa on keskeistä. Haasteena esim. peruskoulussa on kierrätettävät, vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat. Sähköinen materiaali on päivitysystävällisempi ja ekologisempi vaihtoehto, mutta toki jonkun on sekin koostettava. Monisteet ovat huonoin vaihtoehto, koska ne todellakin jäävät yleensä sinne repun pohjalle tai huonoimmassa tapauksessa ojan pohjalle.

      Mitä vanhempia oppijat ovat, sitä tärkeämpää on oppia itse hakemaan ja arvioimaan materiaalia netistä. Jatkossa näitä taitoja mitattaneen yo-kirjoituksissakin. Tämä ei tietenkään poista opettajan vastuuta, mutta prosessi, jossa haetaan, arvioidaan ja koostetaan tietoa yhdessä wikiin opettaa paljon muutakin kuin substanssisisältöä. Näin ei välttämättä käy monisteista opiskellessa.

      Mikäli vanhaa tietokonetta käytää vain kirjoituskoneen omaisesti tekstinkäsittelyyn, ei ongelmia juurikaan esiinny. Vanhojen koneiden haaste on moniajon mahdottomuus. Kone menee jumiin jos yrität käyttää montaa ohjelmaa samaan aikaan tai pitää useaa selainikkunaa auki. Tämä estää tehokkaasti juuri tiedon hakua, vertailua ja työstämistä, jossa se juju piilee. Olen todennut tilanteen haastavuuden opettaessani itse opettajille netin käyttöä. 🙂

      • Juha

        Itse olen miettinyt usein, mitä tapahtuu tiedolle, jota koostetaan esim. oppilaitoksen verkko-oppimisympäristöön, sitä voi olla hyvin vaikea tallenttaa omaan käyttöön. Tieto tahtoo jäädä sinne oppilaitosten järjestelmiin.

        Lisäksi uuden tiedon jäsentäminen ja mahdollienen tulevaisuuden käyttö, vaatii hyvät henkilökohtaisen tiedonhallinnan taidot.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s