Muuttuva työ 2010 – 2020

Miten työn luonne tulee muuttumaan 2010 – 2020?  Brittiläinen Gartner-tutkimusyhtiö on julkaissut aiheesta maksullisen raportin sekä maksuttoman lehdistötiedotteen. Aiheesta kirjoitti myös Taloussanomat, mutta joitain keskeisiä asioita oli mielestäni käännetty/ymmärretty väärin. Tässä minun versioni henkilökohtaisella näkemyksellä höystettynä.

10 keskeistä muutosta työn luonteessa

1. Ei-rutiininomainen työ lisääntyy  nopeasti. Ennustuksen mukaan viidessä vuodessa 25 prosentista 40 prosenttiin.

2. Työ tehdään alati muuttuvissa, nopeasti kokoontuvissa parvissa, ei yksin eikä kiinteissä tiimeissä. Osaaminen, asiantuntemus ja lisäarvo suhteessa tehtävään työhön ratkaisevat.

3. Parvissa kaikkia työkavereita ei tunneta, mutta heistä saadaan tietoa heikkojen linkkien välityksellä. Heikko linkki viittaa verkostosta saatavaan tietoon. Luottamus perustuu siis kaverin luottamukseen.

4.Yhteisöllä on vaikutusvaltaa.  Yritysten menestys on entistä enemmän ulkoisten, kontrollin ulkopuolella olevien ryhmien käsissä. Ryhmiin voi vaikuttaa vuoropuhelulla, mutta niitä ei voi käskeä.

5. Ei-rutiininomaiseen työhön hahmotellaan prosessit lennossa. Valmiit mallit ja prosessikuvaukset eivät päde eivätkä vie toivottuun lopputulokseen. Toimintatavat hahmotellaan työn edetessä ja kuvataan toiminnan kautta.

6.  Työ on spontaania. Uusiin mahdollisuuksiin ei vain reagoida vaan uutta toimintaa ja mahdollisuuksia etsitään aktiivisesti.

7. Dataa ei enää kerätä excel-taulukoihin vaan se virtualisoidaan simulaatioihin. Ihmiset ovat vuorovaikutuksessa näiden moniulotteisten simulaatioiden kanssa ja  muokkaavat näkemäänsä.

8. Liike-elämä on arvaamatonta ja muutosherkkää.  Yritykset perustavat ryhmiä, joiden tehtävänä on seuloa tietoa ja mallintaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä. Näin pyritään minimoimaan riskit  ja hyödynnetään muutokset nopeasti.

9. Suurin osa organisaatioista toimii hyperverkostoissa eli verkostojen verkostoissa, joita ei enää voi täydellisesti kontrolloida mahdollisista sopimuksista huolimatta. Hyperverkostoissa enemmän ja enemmän työtä tehdään yli organisaatiorajojen sekä virallisten että epävirallisten kanavien kautta. Tietojärjestelmien tulisi pystyä tukemaan tätä työtä.

10. Työpaikka virtualisoituu nopeasti. Työtä tehdään eri organisaatioiden kanssa, nopeasti kerääntyvissä parvissa, ajasta ja paikasta välittämättä.  Fyysistä työlle osoitettua paikkaa ei välttämättä ole,  työn ja vapaa-ajan rajat katoavat. Lopulta jäljellä on 24/7  soljuva ärsykevirta, jossa on ylikuormituksen ja informaatioähkyn vaara.

Totesin tänään aamulla Facebookissa, että nykyään eri roolit vaihtuvat lennossa. Kun selaan twiittejä saatan ensin tehdä työtä, sitten vaihtaa vapaalle ja kohta jo opiskelen, kaikki riippuu löytämästäni sisällöstä. Työssä- ja ei-työssäoloaika vaihtelee hetkittäin, eikä työajanseuranta ole enää tarkoituksenmukaista kun työ seuraa ns. vapaa-ajalle. Toisaalta työn sisältökin on muuttunut vauhdikkaasti. Torstaina suunnittelin oppimisympäristöä, jossa olisi tarkoitus hyödyntää mobiilisti kuvaa ja videota linkittäen materiaalia QR-koodeihin, iltapäivällä pohdittiin virtuaaliyhteisön toiminnallisuutta. Ei tällaisia merkintöjä löytynyt kalenterista pari vuotta sitten.

Kehitys ei pysähdy vaikka sitä joskus ehkä toivoisimmekin. Työ ja työn tekeminen muuttuu, jonkun mielestä parempaan ja mielenkiintoisempaan suuntaan, toisen mielestä ahdistavampaan ja rasittavampaan suuntaan.

Jaksamisen ja toisaalta kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta meidän tulisi pohtia mitä taitoja tarvitaan työn muuttuvassa maastossa ja miten näitä taitoja parhaiten opitaan.  Jos ihmiset eivät jaksa ja pysty, vaarana on, että meillä on kasvava joukko, joka putoaa työelämän ulkopuolelle lopullisesti.

Kun vedän sosiaalisen median koulutuksia, saan usein kuulla, että ihmisiä ahdistaa sovellusten alati kasvava lukumäärä ja viestinnän monikanavaisuus. Gartnerin raportin valossa some on erinomaista siedätystä tulevaisuuden muuttuvaan työhön. Kaikkea ei tarvitse osata ja hallita kerralla, mutta omia rutiineja täytyy olla valmis muuttamaan ja sopeutua elämään maailmassa, jossa excel, power point, word, verkkopankki ja sähköposti eivät enää riitä mikäli mielii olla työssä vielä 2020.

Advertisements

13 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

13 responses to “Muuttuva työ 2010 – 2020

  1. Kiitos, Mervi, versiosi Gartnerin teeseistä on erinomainen!

  2. Hyvä kirjoitus, tunnistan tuon sirpaleisuuden mitä moni muukin kutsuu keskittymiskyvyn puutteeksi. Ennen keskittyminen yhteen asiaan oli helpompaa kun infoa oli tosiaan kohtuullisemmin.

    • mjansson

      Sirpaleisuus stressaa ihmisiä. Toisille moniajo on luontaisempaa, mutta kaikilla tulee raja vastaan jossain vaiheessa. Monet kokevat esim. somen uhkaavana, vyöryvänä hyökyaaltona. Kouluttajana saa puhua yhdeksää hyvää ja kahdeksaa kaunista, jotta ihmiset uskaltautuvat sekaan 🙂 Toisaalta kun oppii uimaan, siitä voi jopa nauttia.

  3. Työn ohella pitäisi puhua myös ansainnasta ja intohimosta. Työn käsite ja käytännöt muuttuvat hitaasti mutta varmasti.

    Verkoistoista ja läpinäkyvyydestä tulee olleellisempi osa työtä, mutta (työ)järjestelmät rapautuvat hitaasti. Tämä pätee myös koulumaailmaan.

    Yksilöt tekevät arvovalinnoillaan muutoksen mahdollisemmaksi intohimon kautta. Tarvitaan yhä enemmän irtiottoja, jotta muutos tapahtuu.

    • mjansson

      Ilman intohimoa työ muuttuu melkoiseksi kivireeksi, etenkin jos se on sirpaleisesti läsnä 24/7. Järjestelmät rapautuvat hitaasti, mutta nyt jo on ihmisiä, jotka toimivat ikäänkuin rinnakkaisessa todellisuudessa eli tekevät työtä osittain järjestelmässä ja osittain sen ulkopuolella. Kaikki ihmiset, jotka miellän työkavereikseni eivät suinkaan ole oman organisaationi sisältä. Nämä ihmiset liittyvät projekteihin, joissa nimenomaan rikotaan organisaatioiden rajat, koska se tuo lisäarvoa ja kokoaa yhteen ihtohimoisia osaavia ihmisiä. Uskon, että tämän tyyppinen työ lisääntyy ja syrjäyttää jossain vaiheessa jäykät organisaatiorakenteet.

  4. Jorgito Arado

    great article Mervi and great blog
    right, after reading your post, had to sat something 🙂 feels like learning & teaching live in the same world or same pace as Stock Exchanges? keeping
    an eye on what’s happening in the world to keep track of the flow, Japan/Sth Corea with Mob Tech. am, iPhone news or new learning approches coming from the US pm, our own European news, demands capacity of adaptation, eyes everywhere, and exploding the tight line of day off and days at work, hours on/off, spare time
    meaning a constant mutation of work life, 2-3 year cycles…
    my humble thoughts

    • mjansson

      Thanks George! NY stock exchange, a virtual flee market and Grand Central Station rush hour combined! I think networks are the only way to filter information, add a grain of good luck, half a cup of serendipity and gallons of passion for learning. Any Japanese/South Korean sites you can recommend regarding AR, mob tech,…? Preferably in English 🙂

  5. Hyvä kirjoitus, parempi kuin Talsan 😉

    On jännää, että meneillään olevan kulttuurinen muutos on lähes vastakkainen useimmilla työpaikoilla meneillään olevaan byrokraattiseen muutokseen. Tuli mieleen tuosta Twitterkommentistasi..

    Esimerkiksi tutkijat yliopistoilla laitetaan tarkkaan työajan ja työtehtävien seurantaan. Kuitenkin iso osa tutkijan työstä tapahtuu päässä, eikä pää sammu ”kellokorttia” leimatessa. Minulla oli ainakin vaikeuksia määritellä 15min tarkkuudella, mitä olin tehnyt. Ajattelu on työtä, muttei henkilöstöjohto yleensä tätä ymmärrä yliopistollakaan. Tarkka työtehtävien määrittely ylhäältäpäin vie omistajuutta ja luovuutta työstä. Useimmat tutkijat ovat melko isolla intohimolla tekemässä työtään, paneutuneita ja innostuneita. Tietyssä mielessä edelläkävijöitä työkulttuurin osalta.

    Siksi monet tutkijat näkivät muutokset yliopistoissa melko surkuhupaisina. Sama pätee varmasti useimpiin tietotyöläisiin. ”Johdon” pitäisi ymmärtää tämä kulttuurinen muutos. Nurja puoli on tietenkin se, että työ kulkee liikaa mukana (päässä tai konkreettisesti jonkin laitteen ääressä) ja toisaalta sirpaloituu (kuten Marko toi esiin). Siksi metataitoihin pitäisi koulutuksessakin panostaa, ml. ajanhallintataidot.

    • mjansson

      Kiitos Miikka! Tuota tarkkaa työajanseurantaa tuntuu olevan liikkeellä useammassa organisaatiossa, vaikka taulukoiden täyttäminen tuskin on tulevaisuuden kysyttyjä metataitoja. Mikäli kyse olisi asiakkaalta laskutettavista minuuteista tai pakollisesta projektiseurannasta, sen voisi vielä ymmärtää, mutta jos sillä ei saada organisaatioon lisää rahaa, en keksi sille lisäarvoa varsinkaan asiantuntijaorganisaatiossa. Onko kyse viimeisestä epätoivoisesta yrityksestä pitää kontrollin muurit pystyssä? Tarkka toimenkuvan määritys ja eri osastojen siilouttaminen ei ainakaan ole omiaan lisäämään yhteiskuntamme kovasti kaipaamaa luovuutta ja innovatiivisuutta. Lähinnä se ärsyttää ihmisiä ja vie huomion toissijaisiin asioihin. Olisi aika tehdä itse työ, prosessit ja tulokset läpinäkyväksi. Olen mukana mielenkiintoisessa projektissa, jossa rakennetaan virtuaalista kehittäjäyhteisöä. Se on erinomainen tapa testata mm. parvimaista toimintamallia. Tehdään asioita toisin, opitaan ja levitetään tuloksia, eiköhän se hallintokin tule perässä 😉

  6. satumaan

    Hyvä kirjoitus!
    Tunnistin itseni niin hyvin tuosta kuvauksesta, että somessa roolit vaihtuvat tiuhaan tahtiin sen mukaan minkälaista sisältöä tulee vastaan. Jos törmää työasiaan laittaa sen eteenpäin, toiset asiat taas haluaa jakaa ystävien kanssa tai fellowtwitteristien kanssa jne. Omalla työpaikallani tätä ei tajuta vaan olen saanut noottia siitä, että esim olen vastannut työpaikan FB-sivun kommenttiin illalla… ja tämä palaute annettiin vielä kesken sisäisen koulutuksen missä yritin selittää muille, että ’huomenna keskustelu on jo ohi’ -somen ideaa. Hehe 😀

    • mjansson

      Voi voi, taitaa olla vielä somen ydin hiukka hukassa jos saat noottia aktiivisuudesta. Itse kommentoin taannoin erään matkanjärjestäjän FB-sivulla erään hotellin vapaa-ajan ohjelman sisällöstä ja sain odottaa viikon ennenkuin joku kommentoi. Oli varmaan lomalla se ainokainen ihminen, jonka työtehtäviin se kuului 😦

  7. Paluuviite: clinici dentare

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s