Kuukausittainen arkisto:elokuu 2010

Muuttuva työ 2010 – 2020

Miten työn luonne tulee muuttumaan 2010 – 2020?  Brittiläinen Gartner-tutkimusyhtiö on julkaissut aiheesta maksullisen raportin sekä maksuttoman lehdistötiedotteen. Aiheesta kirjoitti myös Taloussanomat, mutta joitain keskeisiä asioita oli mielestäni käännetty/ymmärretty väärin. Tässä minun versioni henkilökohtaisella näkemyksellä höystettynä.

10 keskeistä muutosta työn luonteessa

1. Ei-rutiininomainen työ lisääntyy  nopeasti. Ennustuksen mukaan viidessä vuodessa 25 prosentista 40 prosenttiin.

2. Työ tehdään alati muuttuvissa, nopeasti kokoontuvissa parvissa, ei yksin eikä kiinteissä tiimeissä. Osaaminen, asiantuntemus ja lisäarvo suhteessa tehtävään työhön ratkaisevat.

3. Parvissa kaikkia työkavereita ei tunneta, mutta heistä saadaan tietoa heikkojen linkkien välityksellä. Heikko linkki viittaa verkostosta saatavaan tietoon. Luottamus perustuu siis kaverin luottamukseen.

4.Yhteisöllä on vaikutusvaltaa.  Yritysten menestys on entistä enemmän ulkoisten, kontrollin ulkopuolella olevien ryhmien käsissä. Ryhmiin voi vaikuttaa vuoropuhelulla, mutta niitä ei voi käskeä.

5. Ei-rutiininomaiseen työhön hahmotellaan prosessit lennossa. Valmiit mallit ja prosessikuvaukset eivät päde eivätkä vie toivottuun lopputulokseen. Toimintatavat hahmotellaan työn edetessä ja kuvataan toiminnan kautta.

6.  Työ on spontaania. Uusiin mahdollisuuksiin ei vain reagoida vaan uutta toimintaa ja mahdollisuuksia etsitään aktiivisesti.

7. Dataa ei enää kerätä excel-taulukoihin vaan se virtualisoidaan simulaatioihin. Ihmiset ovat vuorovaikutuksessa näiden moniulotteisten simulaatioiden kanssa ja  muokkaavat näkemäänsä.

8. Liike-elämä on arvaamatonta ja muutosherkkää.  Yritykset perustavat ryhmiä, joiden tehtävänä on seuloa tietoa ja mallintaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä. Näin pyritään minimoimaan riskit  ja hyödynnetään muutokset nopeasti.

9. Suurin osa organisaatioista toimii hyperverkostoissa eli verkostojen verkostoissa, joita ei enää voi täydellisesti kontrolloida mahdollisista sopimuksista huolimatta. Hyperverkostoissa enemmän ja enemmän työtä tehdään yli organisaatiorajojen sekä virallisten että epävirallisten kanavien kautta. Tietojärjestelmien tulisi pystyä tukemaan tätä työtä.

10. Työpaikka virtualisoituu nopeasti. Työtä tehdään eri organisaatioiden kanssa, nopeasti kerääntyvissä parvissa, ajasta ja paikasta välittämättä.  Fyysistä työlle osoitettua paikkaa ei välttämättä ole,  työn ja vapaa-ajan rajat katoavat. Lopulta jäljellä on 24/7  soljuva ärsykevirta, jossa on ylikuormituksen ja informaatioähkyn vaara.

Totesin tänään aamulla Facebookissa, että nykyään eri roolit vaihtuvat lennossa. Kun selaan twiittejä saatan ensin tehdä työtä, sitten vaihtaa vapaalle ja kohta jo opiskelen, kaikki riippuu löytämästäni sisällöstä. Työssä- ja ei-työssäoloaika vaihtelee hetkittäin, eikä työajanseuranta ole enää tarkoituksenmukaista kun työ seuraa ns. vapaa-ajalle. Toisaalta työn sisältökin on muuttunut vauhdikkaasti. Torstaina suunnittelin oppimisympäristöä, jossa olisi tarkoitus hyödyntää mobiilisti kuvaa ja videota linkittäen materiaalia QR-koodeihin, iltapäivällä pohdittiin virtuaaliyhteisön toiminnallisuutta. Ei tällaisia merkintöjä löytynyt kalenterista pari vuotta sitten.

Kehitys ei pysähdy vaikka sitä joskus ehkä toivoisimmekin. Työ ja työn tekeminen muuttuu, jonkun mielestä parempaan ja mielenkiintoisempaan suuntaan, toisen mielestä ahdistavampaan ja rasittavampaan suuntaan.

Jaksamisen ja toisaalta kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta meidän tulisi pohtia mitä taitoja tarvitaan työn muuttuvassa maastossa ja miten näitä taitoja parhaiten opitaan.  Jos ihmiset eivät jaksa ja pysty, vaarana on, että meillä on kasvava joukko, joka putoaa työelämän ulkopuolelle lopullisesti.

Kun vedän sosiaalisen median koulutuksia, saan usein kuulla, että ihmisiä ahdistaa sovellusten alati kasvava lukumäärä ja viestinnän monikanavaisuus. Gartnerin raportin valossa some on erinomaista siedätystä tulevaisuuden muuttuvaan työhön. Kaikkea ei tarvitse osata ja hallita kerralla, mutta omia rutiineja täytyy olla valmis muuttamaan ja sopeutua elämään maailmassa, jossa excel, power point, word, verkkopankki ja sähköposti eivät enää riitä mikäli mielii olla työssä vielä 2020.

13 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized

Paikkatiedon uudet ulottuvuudet

Kesä ja helteet olivat hyvä syy laiskotella ja blogi jäi kesätauolle. Nyt syksyn kolkutellessa ovelle,  on aika elvyttää  blogi ja jakaa kesän aikana kertyneitä kokemuksia.

Mustialan mobiilin kesäkoulun jälkeen kiinnostukseni paikkatiedon hyödyntämiseen kasvoi entisestään.  Myös suuressa maailmassa paikkatieto ja siihen liittyvät sovellukset tuntuvat nyt olevan kuumaa kamaa. Facebookin viimeisin lisäys Places näkyy jo kuvakkeena iPhonessa, mutta toistaiseksi Euroopassa on tarjolla vain pahoittelua siitä, että sovellus ei toimi ko. alueella. Tässä Facebookin oma kuvaus sovelluksesta.

Paikkatieto porskuttaa, mutta pelkkä hei-olen-täällä-syömässä tyyppiset viestit tuskin jatkossa riittävät  inspiroimaan ihmisiä sosiaaliseen jakamiseen. Pelillisyys tekee sovelluksesta mielenkiintoisemman, etenkin jos insentiivit ovat kohdallaan, mutta Suomessa vielä harva yritys ymmärtää Foursquaren tai Gowallan päälle.

Kesällä oli ihan kiva katsella Foursquaresta missä päin Suomea tutut lomailivat, mutta en jaksanut oikein innostua keräämään merkkejä ja pormestarin titteleitä.  Laiskuus voitti  kun menetin paikallisen K-kaupan pormestarin tittelin siellä useammin käyvälle, vaikka Foursquare yrittikin kannustaa minua haastamaan uuden pormestarin 🙂

Mobiilin kesäkoulun jälkeen innostuin myös  QR-koodeista.  Etsin sovellusta, jolla voisin sekä luoda että lukea QR-koodeja iPhonella.  Voiton vei  QuickMark.  Sovellus lukee ja luo koodeja, valmiin koodin voi tallentaa kuvana ja jakaa esimerkiksi bluetoothilla tai sähköpostilla. Sovelluksen bonuksena on yhteensopivuus usean eri valmistajan matkapuhelimen kanssa.  Lataa ja testaa!

Mitä muuta hauskaa? Eilen törmäsin sovellukseen nimeltä Stickybits, joka yhdistää viivakoodin, henkilökohtaisen viestin ja paikkatiedon. Valitettavasti siitä on toistaiseksi iloa vain iPhonen, iPod touchin, iPadin  tai Androidin omistajille.

Sovellus toimii näin: skannaa viivakoodi vaikka maitotölkistä ja liitä siihen haluamasi sisältö  joko kuvana, äänitiedostona, videona tai tekstinä.   Kun olet tyytyväinen lopputulokseen, valitset  mitä kautta haluat jakaa sisältösi.  Stickybitsin lisäksi voit jakaa Foursquaressa, Facebookissa tai  Twitterissä.  Seuraavan kerran kun joku skannaa viivakoodin, johon olit liittänyt viestin, hän näkee viestisi ja voi liittää oman viestinsä ketjun jatkoksi, jne.  Stickybits tarjoaa myös mahdollisuuden luoda ja tulostaa omia viivakoodeja, joten voit luoda sisältöä minne haluat.

Miten tätä voisi hyödyntää? Näin yritys itse kuvaa mahdollisuuksia.

Kiinnostuitko? Lisää paikkatiedosta ainakin  Spot on seminaarissa 23.9.

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

2 kommenttia

Kategoria(t): Uncategorized